Tyyliopas #
Piste, kysymysmerkki, huutomerkki #
Virkkeen loppuun laitetaan piste, kolmoispiste, kysymysmerkki tai huutomerkki.
Pilkku #
Päälauseen ja päälauseen välissä #
Päälauseen ja päälauseen välissä käytetään pilkkua, jos päälauseilla ei ole yhteistä lauseenjäsentä. Pilkkua käytetään myös aina, kun päälauseiden välissä ei ole konjunktiota.
jIDoy' 'ej jIvumlaHbe'.
val, 'ong 'ej naH.
tlhoy jIDoy', 'ach vumlaH jupwI'.
Päälauseen ja sivulauseen välissä #
Päälauseen ja sivulauseen välissä käytetään aina pilkkua.
bomDI' be', jIbom.
jIbomlaHmeH, jIqeq.
Pilkkua ei käytetä kuitenkaan lainauksen ja päälauseen välissä.
«Qap tlham» jatlh SuvwI'.
jatlh SuvwI' «Qap tlham.»
Listassa #
Kaikki listan kohdat erotellaan pilkulla.
yotlhDaq qet vIghro', qovIj je.
tera' 'IventoH, chab, tIr ngogh, 'Iw HIq joq HInob!
DIS 2021, jar 1, jaj 25 SuwomIyDaq, HelSIngqIyDaq maghom.
Puolipiste #
Puolipistettä käytetään verbien rur, rap, nIb, tlhej, lID, 'e' qa' kanssa.
SIS; verenganar rur.
po' nenwI'; rap puq.
leng be'; tlhej targhDaj.
jIqet; wej qelI'qam vIlID.
qaStaHvIS qaD, jIjeS; jupwI' vIqa'.
Puolipistettä ei käytetä tavallisten lauseiden välissä.
Lainausmerkit #
Klingonissa käytetään ranskalaisia lainausmerkkejä « » ja niiden sisällä merkkejä ‹ ›.
Suorat lainaukset #
Lainauksen ja päälauseen välissä ei käytetä pilkkua. Pistettä käytetään vain, jos lainaus tulee päälauseen jälkeen. Tällöin lopettava välimerkki on lainausmerkkien sisällä.
«jIDoy'» jatlh puq.
«jIHvaD ‹mevyap!› jatlh HoD» muja' chIjwI'.
mujatlh vavwI' «qavoq.»
Muu lainausmerkkien käyttö #
Muissa lainauksissa virkkeen lopettavat välimerkit tulevat lainausmerkkien ulkopuolelle.
ghaH Suj mu'tlhegh «ropmey lungejlu', choplu'taHvIS».
Pitkät lainaukset #
Useamman kappaleen mittainen lainaus voidaan sisentää erilleen muusta tekstistä lainausmerkkien käytön sijasta.
Yhdyssanat #
Usein yhteen kirjoitetaan vain vakiintuneet yhdyssanat. Jos teksti on fiktiivinen tarina, voi yhteen kirjoittaa myös fiktiivisessä maailmassa vakiintuneet sanat.
Kirjoitushetkellä vakiintuneita yhdyssanoja olivat:
baHjan betleH be'nal bIQDep bIQSIp bIQtIq bIreQtagh boqyIn botjan chalqach cha'puj cha'pujqut chonnaQ chontay chuyDaH DaHjaj DaSpu' DenIbngan DenIbya'ngan DeSqIv DISjaj DIvI'may'Duj ghe'chem HapQeD Haptej Haqtaj HeDon Heghtay HIvchuq HIvDuj HIvHe HochDIch Hochlogh Hoghjaj HolQeD Holtej Hongghor HoSchem HoSHal HovpoH HovQeD Hovtay' Hovtej Ho''oy' HuchQeD HuDqIj HuDyuQ HuDngech jaghla' jarjaj jejSIp jInay'ngan jolpat jolpa' jolvoy' jonpIn jonSeH jonta' jorneb juHqo' julSIp la'quv leSpoH leSSov lIghonngan lIwnal loDnal loHjan lopno' lorbe' lorloD loSpev lupDuj mang mangghom maQmIgh maSwov may'Duj may'luch meqba' meQboghnom me'nal mInyoD mIwba' mI'QeD mI'tej mongDech mong'em moQbID mo'rISqa'ngan muchpa' mutchoH mutwa' muvtay mu'ghom mu'qaD mu'tay' mu'tlhegh naghboch naHjej naHlet naHnagh nalqaD naQjej nenghep nentay nIbpoH nItlhpach no'QeD no'tej nughQeD nughtej nuHpIn nuralngan ngengroQ ngoqDe' paghDIch paghlogh paq'batlh paSlogh pa'vongan peHghep pemjep peQchem pIvchem pIvghor porghQeD porghtej puchpa' puHley' puqbe' puqloD puqnI'be' puqnI'loD pu'beH pu'beq pu'DaH pu'HIch qaDrav qarDaSngan qarDaSQa' qughDo qughDuj qulHuD qunQeD quntej quprIp QeDpIn QImHal QIngheb QI'lop QongDaq Qulpa' QumpIn ramjep rayQeD raytej ra'ghom ra'ghomquv reghuluSngan rI'gheS rojmab romuluSngan ropyaH roSqa'QeD roSqa'tej ruStay ruSvep SaqDaq Saqghom Saqjan SeHjan SeHlaw Surchem SuyDuj tajtIq tamlerQeD tamlertej tellarngan tennuSnal tera'ngan tey'be' tey'loD tI'rIlngan toDDuj tongDuj toQDuj toyDal tuqjIjQa' tlhamchem tlharghDuj tlhIlHal tlhIngan veDDIr veQDuj verengan veSDuj vIlle' vIlHom vItHay' vIttlhegh voQSIp vulqangan vutpa' wabDo weQmoQnaQ yejHaD yejquv yej'an yergho yInroH yInSIp yIntagh yuQjIjDIvI' yuQjIjQa' yuQQeD yuQtej yutlhegh 'anDorngan 'anDorya'ngan 'an'orQeD 'an'ortej 'angwIl 'ejDo' 'ejyo' 'ejyo'waw' 'e'mamnal 'e'nal 'Ipnal 'IrneHnal 'Iwghargh 'opDIch 'opleS 'oplogh 'orayngan 'orayya'ngan 'orghengan 'orghenya'ngan 'otlhQeD 'otlhtej 'oy'naQ
-Hu' ja -leS kirjoitetaan yleensä yhteen kymmentä pienemmillä luvuilla.
Jos kaksi substantiivia merkitsevät omistussuhdetta, niitä ei kirjoiteta yhteen. Muuten voi halutessaan kirjoittaa kaikki peräkkäiset yhteisen käsitteen muodostavat sanat yhteen.