Kieliopin tiivistelmä

Kieliopin tiivistelmä #

Sanajärjestys #

  • Lauseen sanajärjestys: objekti-verbi-subjekti
  • Adjektiivi seuraa substantiivia: SuvwI' qan vanha soturi
  • Luku edeltää substantiivia cha' SuvwI'pu' kaksi soturia (monikon pääte on vapaaehtoinen)

Vertailurakenne #

Vertailu muodostetaan klingonissa "A verbi law' B verbi puS". Suoraan käänettynä tämä tarkoittaa A paljon verbi, B vähän verbi

Esimerkiksi ~qeylIS HoS law', ~wo'rIv HoS puS Kahless on vahvempi kui Worf.

Superlatiivin saa vertaamalla kaikkeen "A verbi law' Hoch verbi puS". Suoraan käänntettynä: A paljon verbi, kaikki vähän verbi.

Esimerkiksi ~qanelI' val law' Hoch val puS Kaneli on viisain.

Etuliitteet #

Subjekti \ Objekti (ei objektia) minua meitä sinua teitä häntä heitä
Minä jI- qa- Sa- vI- vI-
Me ma- pI- re- wI- DI-
Sinä bI- cho- ju- Da- Da-
Te Su- tu- che- bo- bo-
Hän ∅- mu- nu- Du- lI- ∅- ∅-
He ∅- mu- nu- nI- lI- lu- ∅-
(Passiivi) ∅-lu' vI-lu' wI-lu' Da-lu' bo-lu' ∅-lu' lu-lu'
Sinä (imperatiivi) yI- HI- gho- yI- tI-
Te (imperatiivi) pe- HI- gho- yI- tI-

Verbipäätteet #

Tyyppi 1 – Refleksiivi #

-'egh itseään
Ilmaisee, että tekeminen kohdistuu tekijään itseensä. Tämän kanssa käytetään objektitonta etuliitettä.
Esimerkiksi 'urgh Hän tökkää.'urgh'egh Hän tökkää itseään.
-chuq toisiaan
Tekijän on oltava monikossa. Tämän kanssa käytetään objektitonta etuliitettä.

Tyyppi 2 – Suostuminen/valmius/pelko #

-nIS olla pakko
Esimerkiksi jIQong Minä nukunjIQongnIS Minun pitää nukkua
-qang olla suostuvainen/halukas
Ilmaisee suostumista tai halukkuutta. Esimerkiksi jISuv Minä taistelenjISuvqang Suostun taistelemaan.
-rup olla valmis (henkilöstä)
Esimerkiksi qet SoS Äiti juokseeqetrup SoS Äiti on valmis juoksemaan.
-beH olla valmis (asiasta)
Esimerkiksi SIm De'wI' Tietokone laskeeSImbeH De'wI' Tietokone on valmis laskemaan
-vIp pelätä
Esimerkiksi cholegh Näet minutcholeghvIp Pelkäät nähdä minut

Tyyppi 3 – Muutos #

-choH alkaa
Ilmaisee muutosta tilassa. Voidaan kääntää suomeksi sanalla alkaa.
Esimerkiksi SuD olla vihreäSuDchoH vihertyä.
-qa' uudestaan
Ilmaisee, että jokin on alkanut tai tapahtunut aiemmin ja tapahtuu uudestaan.
Esimerkiksi maghom Me tapaammemaghomqa' Me tapaamme uudestaan

Tyyppi 4 – Kausatiivi #

-moH saada joku tekemään jotain, tehdä joksikin
Käännetään usein suomen kausatiiviverbeillä:
  • Doy' olla väsynytDoy'moH väsyttää
  • ghoj oppiaghojmoH opettaa
  • lIng tuottaalIngmoH tuotatuttaa
Kun tämä pääte lisätään, alkuperäisen verbin subjektista tulee suora objekti, jos objektia ei ole, ja muuten epäsuora objekti:
  • tlhIngan Hol ghoj oppia klingoniatlhIngal Hol ghojmoH opettaa klingonia
  • ghoj puq lapsi oppiipuq ghojmoH opettaa lasta
  • tlhIngal Hol ghoj puqpuqvaD tlhIngan Hol ghojmoH opettaa lapselle klingonia

Tyyppi 5 – Passiivi/voiminen #

-lu' passiivi
Verbin etuliitteen valitaan taulukon mukaisesti niin, että objektista tulee subjekti ja objekti on yksikön kolmas persoona.
Käännetään suomeksi yleensä passiivilla: vIleghlu' Minut nähdään
Käännetään joskus nollapersoonalla: leghlu'chugh, ghojlu' Jos näkee, oppii
-laH voida, kyetä
Esimerkiksi

Tyyppi 6 – Evidentiaalit (suhtautumismuodot) #

-chu' täydellisesti, täysin, oikein, kokonaan
Esimerkiksi paq laD Hän lukee kirjaapaq laDchu' Hän lukee kirjaa täydellisesti tai Hän lukee kirjan kokonaan
-bej varmasti
Esimerkiksi mughojmoH vavwI' Isäni opettaa minuamughojmoHbej vavwI' Isäni varmasti opettaa minua
-law' ilmeisesti, luulen
Toimii monelta osaa kuten suomen potentiaali, esim. syönen :Esimerkiksi juHDaq jIqet Juoksen kotiinjuHDaq jIqetlaw' Juossen kotiin tai Taidan juosta kotiin
-ba' selvästi, itsestäänselvästi
Esimerkiksi chab vISop Syön kakkuachab vISopba' Syön selvästi kakkua tai Tottakai syön kakkua

Tyyppi 7 – Aspekti #

Aspektissa puhujan nykyhetkellä ei ole merkitystä vaan kerrotun "tarinan nykyhetkellä". Tarinan nykyhetki voi olla myös puhujan nykyhetki.

-pu' päättynyt tekeminen
Esimerkiksi jIvummo', DaHjaj jIDoy' Olen tänään väsynyt, koska työskentelen (väsyminen ja työskentely ovat samanaikaisia) → jIvumpu'mo', DaHjaj jIDoy' Olen tänään väsynyt, koska työskentelin (työskentely on loppunut, mutta väsymys tuli)
-ta' valmis/päätetty tekeminen
Toimii samalla tavalla kuin -pu', mutta ilmaisee tekemisen tarkoituksellisuutta. kaavio päätteiden -pu' ja -ta' käytöstä
-taH jatkuva tekeminen tai yhä jatkuva tekeminen
Esimerkiksi jIjun VäistänjIjuntaH Väistelen tai Väistän yhä. kaavio päätteen -taH käytöstä

-lI' edistyvä tekeminen :Esimerkiksi jIloS Odotan (mutta lopusta ei ole tietoa) → jIloSlI' Odotan (mutta odotukselle on tiedossa pätepiste) kaavio päätteen -lI' käytöstä

Tyyppi 8 – Kunnioitus #

-neS kunnioitusmuoto
Kohteliaisuusmuotoa voi käyttää puhuessaan sosiaalisessa tai sotiaallisessa asemassa itseään ylempiarvoiselle henkilölle osoittaakseen erityistä kunnioitusta. Vastaa kulttuuriselta kontekstiltaan monella tapaa nykysuomen teitittelyä.
Esimerkiksi neH Dalegh Näet hedelmänneH DaleghneS Näette (koht.) hedelmän

Tyyppi 9 – Kieliopilliset päätteet #

-DI' heti kun
Esimerkiksi qetDI' ghaH Heti kun hän juoksee
Voidaan kääntää kun-konjunktion lisäksi -pu':n kanssa suomen lauseenvastikkeella: qetpu'DI' juostuaan
-vIS (aina -taHvIS) kun, -en/-essa
Voidaan kääntää kun-konjunktion lisäksi suomen lauseenvastikkeella: qettaHvIS juostessaan/juosten
-pa' ennen kun
Esimerkiksi bIchegh. jISop. Sinä saavut. Minä palaan.bIcheghpa' jISop Syön ennen kuin palaat
-chugh jos
Esimerkiksi vISop. jIghungbe'. Syön. En ole nälkäinen.vISopchugh, jIghungbe' Jos syön, en ole nälkäinen
-mo' koska
Esimerkiksi jIDoy'. jIQongbe'. Olen väsynyt. En nukkunut.jIDoy', jIQongbe'mo' Olen väsynyt, koska en nukkunut
-meH jotta (voi määrittää substantiivia)
Esimerkiksi Soj vIje'. malja' vIjaH. Ostan ruokaa. Menen kauppaan.Soj vIje'meH malja' vIjaH Menen kauppaan ostaakseni ruokaa
-bogh joka (käytetään relatiivilauseissa)
Tähän päätteeseen liittyy useita sääntöjä. Yksinkertaisimmassa muodossaan se on esimerkiksi po' chab vutbogh vutwI' Piirakkaa leipova kokki on taitava.
-jaj -koon/-köön (jussiivi)
Esimerkiksi 'Iw HIq wItlhutlh Juomme veriviiniä'Iw HIq wItlhutlhjaj Juokaamme veriviiniä
-'a' -ko/-kö (kysymys)
Esimerkiksi vavwI' SoH Olet isänivavwI' SoH'a' Oletko isäni.
-wI' -ja/-jä/-in (tekijä)
Esimerkiksi vut laittaa ruokaavutwI' kokki
-ghach -uus/-yys
Päätettä saa käyttää vain toisen päätteen kanssa. Tähän päätteeseen liittyy useita sääntöjä, joista osa on myös vielä määrittämättä. Yksinkertaisimmassa muodossaan se toimii esimerkiksi Suv taistellaSuvvIp pelätä taistellaSuvvIpghach taistelupelko.

Seikkailijat #

-be' ei
Esimerkiksi jISop SyönjISopbe' En syö.
-Qo' kieltäytyä, älä! (vain päätteiden 8 ja 9 välissä)
Esimerkiksi mIlogh vIbej Katson kuvaamIlogh vIbejQo' En suostu katsomaan kuvaa
Esimerkiksi yImev LopetayImevQo'Älä lopeta
-Ha' väärin, epä- (vain ensimmäisenä päätteenä), palautuminen
Esimerkiksi jatlh Hän puhuujatlhHa' Hän puhuu väärin.
Esimerkiksi pe'vIl Voimakkaastipe'vIlHa' Hellästi.
Esimerkiksi Qa KasvaaQaHa' _Kutistua alkuperäiseen kokoon.
-qu' erittäin, hyvin
Esimerkiksi jIval Olen viisasjIvalqu' Olen hyvin viisas.

Substantiiviliitteet #

Tyyppi 1 – Augmentatiivi/diminutiivi #

-'a' augmentatiivi, suurentava
Esimerkiksi bIQ vesibIQ'a' meri
-Hom diminutiivi, pienentävä
Sanalla on vähättelevä sävy.
Esimerkiksi be' nainenbe'Hom tyttö
-oy hellittelymuoto
Voi käyttää kumppanin romanttisen lempinimen muodostamiseen. Jos seuraa vokaaliloppuista tavua, tavun alkuun lisätään '.
Esimerkiksi vav isävavoy isi.

Tyyppi 2 – Monikko #

Klingonissa monikkopäätteet ovat vapaaehtoisia.

-pu'
Henkilöinen monikkopääte. Esimerkiksi Human ihminenHumanpu' ihmiset
-Du'
Ruumiinosien monikkopääte. Esimerkiksi ghop käsi (kämmenosa) → ghoppu' kädet
-mey
Yleinen monikkopääte. Esimerkiksi 'InSong kukka'InSongmey kukat

Tyyppi 3 – Suhtautuminen #

-qoq niin sanottu
Puhujan mielestä asia ei ole oikeasti sitä miksi sitä kutsutaan. Esimerkiksi jup ystäväjupqoq niin kutsuttu ystävä (häntä kutsutaan ystäväksi, mutta ei puhujan mielestä oikeasti ole sitä)
-Hey ilmeisesti
Puhuja ei ole varma, onko asia sitä miksi sitä kutsutaan, mutta arvelee niin. Esimerkiksi jup ghaH Hän on ystäväjupHey ghaH Hän on ilmeisesti ystävä.
-na' varmasti, tosi-
Puhuja on varma, että asia on sitä miksi sitä kutsutaan. Esimerkiksi jup ystäväjupna' tosiystävä

Tyyppi 4 – Omistusliitteet/determinantit #

: Esimerkiksi be'nal vaimobe'nalwI' vaimoni.
Esimerkiksi vIghro' kissavIghro'wIj kissani

-wI' minun (henkilöstä)

-wIj minun (asiasta)

-lI' sinun (henkilöstä)

-lIj sinun (asiasta)

-Daj hänen, sen

-ma' meidän (henkilöstä)

-maj meidän (asiasta)

-ra' teidän (henkilöstä)

-raj teidän (asiasta)

-chaj heidän, niiden

-vam tämä, nämä
Esimerkiksi paqHom vihkopaqHomvam tämä vihko
-vetlh tuo, nuo
Esimerkiksi yIvbeH paitayIvbeHvetlh tuo paita

Tyyppi 5 – Sijamuodot #

-Daq lokatiivi, -ssa/-ssä, -een
Päätteestä on jonkin verran epäselvyyksiä. Asiasta pidetään yhdistyksen keskusteluiltama, jonka aika päivitetään tänne myöhemmin. Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita! Useimmiten pääte vastaa kuitenkin suomen -ssa/-ssä-päätettä. Esimerkiksi juH kotijuHDaq kotona.
-vo' ablatiivi, -sta/-stä
Esimerkiksi veng kaupunkivengvo' kaupungista
-mo' kausaali, koska
Esimerkiksi SoHmo' jIHeghbe'pu' En kuollut sinun takiasi
-vaD datiivi, -lle
Esimerkiksi bangwI' rakkaanibangwI'vaD rakkaalleni
-'e' aiheellistin
Päätteellä on paljon erilaisia kieliopillisia merkityksiä: aihe, fokus, relatiivilauseen pääsanan merkitseminen ja olla-verbin tekijän merkitseminen.
(c) Klingonin harrastajat ry