1. painos

© 2020 Iikka Hauhio

Kopiointi sallittu
Tämän teoksen kopiointi on sallittu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin ehdoilla. Kopiointi, muokkaaminen ja jakaminen on sallittu, mutta alkuperäisen tekijän nimi on ilmoitettava.

http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/

Alkusanat

Tämä on yritys soveltaa olemassaolevaa kielitieteen käsitteistöä klingoniin. Kielen ominaisuudet on kuvattu lyhyesti ja jokaisesta kuvatusta ilmiöstä on joukko esimerkkilauseita. Tyylillisesti kirja yrittää mukailla lukion oppilaille suunnattuja kielioppeja.

Koska kirja on tarkoitettu myös vasta-alkajille, klingoni on kirjoitettu romanisoiduilla aakkosilla klingonin oman pIqaD-aakkoston sijaan. Se ei ole oppikirja, vaan sitä on tarkoitus käyttää viiteteoksena muun kurssimateriaalin tukena.

Koska vasta opettelen klingonia kirjoittaessani tätä, tekstissä saattaa olla virheitä.

’et mu’

tlhIngan Hol vIrIchtaHvIS HolQeD mu’ tu’lu’bogh vIlo’meH, paqvam vIqonta’. nom pab vIDel ’ej ghantoH mu’tlheghmey ghaj paq Hoch ’ay’. patlh cha’DIch DuSaQ jen pab paqmey rur paqvam, ’e’ vInID.

ghojwI’ chu’vaD paqvam vIqonta’mo’, tlhIngan Hol mu’meyvaD roma’ngan ngutlhmey vIlo’ ’ej pIqaD vIlo’be’. ghojmeH paq ’oHbe’ paqvam’e’. latlh DuSaQ paqmey Qutlh ’ej pab neH ngaS.

paqvam vIqontaHvIS tlhIngan Hol vIghojtaHmo’ neH, chaq Qagh tu’lu’. net bolu’chugh, HIja’.

Sisältö

Luku 1
Substantiivit

1.1 Substantiivin suku

Klingonin substantiivit jaetaan kolmeen sukuun:

1.

Henkilöt

2.

Ruumiinosat

3.

Muut sanat

1.1.1 Henkilöt

Ihmiset, klingonit, ihmisiin rinnastettavat tekoälyt, muut älykkäät kieltä käyttävät olennot

1.1.2 Ruumiinosat

Raajat, elimet, muut ruumiinosat (ei ruumis kokonaisuutena)

Sanat kuuluvat tähän sukuun yleensä vaikka ne olisivat vertauskuvallisia tai alkuperäinen merkitys on muuten etääntynyt.

1.1.3 Muut sanat

Eläimet, ei-älykkäät elämänmuodot, esineet, asiat, käsitteet

1.2 Liitteiden järjestys

Klingonissa substantiiviliitteiden on aina oltava seuraavalla tavalla järjestyksessä:

DujHeyqoqmeylIjmo’ Sinun niin kutsuttujen pikku alustesi vuoksi

1.3 Johdinliitteet

-Hom-liitteellä on halveksiva sävy, ja -oy-liitteellä on hellittelevä sävy.

1.4 Täsmennysliitteet

Täsmennysliiteellä voi ilmaista, kuinka sopiva käytetty sana puhujan mielestä on.

Esimerkiksi:

1.5 Monikko

Monikon tunnus riippuu suvusta. Lisäksi joillakin ainesanoilla ei ole monikkomuotoa (kuten ’Iw veri) ja joillakin epäsäännöllisillä sanoilla käytetään monikkomuodon sijasta erityistä kieliopillisesti yksiköllistä monikkosanaa.

Jos -mey-liitettä käyttää henkilöiden, ruumiinosien tai epäsäännöllisten sanojen kanssa, sen merkitys on siellä täällä:

1.6 Omistusliitteet

Omistusliitteet riippuvat monikon tunnuksen tavoin omistettavan asian suvusta.

Esimerkiksi:

1.7 Demonstratiiviliitteet

Demonstratiiviliitteet osoittavat mistä tai kenestä on kysymys. Klingon kielessä on kaksi demonstratiiviliitettä:

Demonstratiiviliitettä ja omistusliitettä ei voi käyttää yhtä aikaa.

1.8 Sijamuodot

Klingonin kielessä on kuusi sijamuotoa.

1.8.1 Nominatiivi

Nominatiivia käytetään

1. ilmaisemaan lauseen subjektia ja objektia

2. ilmaisemaan omistamista

3. ilmaisemaan kansalaisuutta

4. eräissä sanaliitoissa

5. postposition edellä

1.8.2 Lokatiivi

Lokatiivia käytetään ilmaisemaan

1. sijaintia

2. määränpäätä

1.8.3 Elatiivi

Elatiivi ilmaisee lähtöpaikkaa.

1.8.4 Datiivi

Datiivia käytetään

1. ilmaisemaan vastaanottajaa

2. ilmaisemaan -moH-verbin kokijaa

3. pong-verbin kanssa

1.8.5 Kausatiivi

Kausatiivia käytetään ilmaisemaan syytä

1.8.6 -’e’

-’e’-sijamuotoa käytetään

1. ilmaisemaan predikatiivilauseen subjektia

2. lauseenvastikkeissa

3. painottamaan lauseen subjektia tai objektia

4. vertailurakenteessa

Luku 2
Postpositiot

Klingonin postpositiot ilmaisevat paikkaa ja taipuvat paikallissijoissa (-Daq, -vo’).

Luku 3
Verbit

3.1 Adjektiivisuus

Klingonin verbit voidaan jakaa transitiivisiin ja intransitiivisiin. Intransitiivisista verbeistä osa on adjektiivisia ja osa ei. Adjektiiviset verbit vastaavat muiden kielten adjektiiveja.

Adjektiivinen verbiä voidaan käyttää attribuuttina pääsanansa jälkeen. Tällöin verbillä voi olla vain päätteet -Ha’, -be’ ja -qu’. [Onko varmasti näin?]

Substantiivin sijamuoto liitetään viimeiseen adjektiiviattribuuttiin, jos sellaisia on.

3.2 -Ha’-johdin

-Ha’-johdin muuttaa verbin merkityksen usein vastakohtaiseksi. Se liitetään aina verbin juureen.

Joillakin verbeillä johtimen merkitys on tehdä väärin.

3.3 Persoona

Klingonin verbit kongruoivat sekä subjektin että objektin kanssa. Persoonan tunnus on verbin etuliite.

Refleksiivipäätteen -’egh kanssa käytetään objektitonta persoonaliitettä.

Passiivirakenteessa käytetään -lu’-päätettä ja persoonapääte valitaan siten, että päätteen objekti on yksikön 3. persoona ja subjekti on lauseen objektin persoona. Katso osio 3.9.

Poikkeuksellisesti verbi tu’lu’ ei tarvitse persoonaliitettä.

3.4 Päätteiden järjestys

Verbin päätteiden on aina oltava seuraavassa järjestyksessä:

3.5 Refleksiivisyys

Refleksiivipäätteellä ilmaistaan, että lauseen subjekti ja objekti ovat samat. Klingonissa on kaksi refleksiivipäätettä:

Refleksiivisellä verbillä ei ole objektia.

3.6 Modaalipäätteet

Modaalipäätteillä ilmaistaan subjektin valmiutta tai tarvetta tehdä asia.

3.7 Muutosjohtimet

Muutospäätteet -choH ja -qa’ ilmaisevat muutosta tilassa.

Lisättynä adjektiiviseen verbiin -choH tarkoittaa muuttua jonkinlaiseksi:

Muihin verbeihin lisättynä -choH tarkoittaa alkaa tehdä:

-qa’ on kuin -choH, mutta ilmaisee, että sama asia on ollut tai tapahtunut aiemminkin.

3.8 Kausaalijohdin -moH

1. Liitettynä intransitiiviseen verbiin kausaalipääte -moH muuttaa verbin transitiiviseksi.

Intransitiivisen verbin subjektista tulee transitiivisen verbin objekti.

2. Liitettynä transitiiviseen verbiin -moH merkitsee ”saada joku tekemään”.

Alkuperäisen verbin objekti säilyy uuden verbin objektina ja alkuperäisen verbin subjektista tulee uuden verbin epäsuora objekti.

Jos transitiivisella verbillä on refleksiivipääte, se käyttäytyy kuitenkin samoin, kuin intransitiiviset verbit.

3.9 Passiivisuus

Passiivin tunnus -lu’ merkitsee epämääräistä subjektia. Verbin persoonapääte valitaan kuin objekti olisi subjekti, mutta objekti kirjoitetaan kuintenkin tavanomaisesti ennen predikaattia.

Passiivisessa verbissä ei voi käyttää -laH-päätettä. .

tu’-verbin passiivilla on merkitys olla jossain:

3.10 -laH-pääte

Modaalinen pääte -laH muuttaa verbin merkitykseksi voida, osata. Se on päätteiden järjestyksessä eri kohdassa kuin muut modaalipäätteet ja sitä ei voi käyttää passiivisissa verbeissä.

Esimerkiksi:

3.11 Täsmennyspäätteet

Täsmennyspäätteillä ilmaistaan kuinka varma puhuja on ja kuinka selvä kuvattu tilanne on.

-chu’ merkitsee, että toiminto suoritetaan täydellisesti, virheettä, oikein. Tarkka merkitys riippuu verbistä.

-bej merkitsee, että lause on kiistattomasti tosi.

-ba’ merkitsee, että lauseen uskotaan olevan selvästi tosi, mutta se ei ole yhtä kiistatonta kuin -bej-päätteen kanssa.

-law’ merkitsee uskoa, luulla:

3.12 Aspekti

Verbin aspekti ja teelisyys voidaan ilmaista tarvittaessa seuraavilla päätteillä:

Imperfektiivisyydellä ilmaistaan, että toiminta on jatkuvaa ja päättymätöntä. Perfektiivinen toiminta taas on valmis ja päättynyt. Aspektia ei tule sekoittaa aikamuotoihin, joita ei ole klingonissa.

Teelisyydellä ilmaistaan, onko toiminnalla tarkoitusta tai määränpäätä. Pääte -lI’ merkitsee, että toiminnalla on määränpää tai tavoite (toiminnan ei tarvitse kuitenkaan olla tahallista). Pääte -ta’ merkitsee, että toiminta on tahallista. On aina sallittua käyttää teelisten päätteiden sijasta yleisiä päätteitä.

3.13 -neS-pääte

-neS-pääte ilmaisee kunnioitusta keskustelun toista osapuolta kohtaan. Sitä tulee käyttää vain puhuteltaessa ylempiarvoista henkilöä formaalisti.

-neSbe’-päätettä ei ole sopiva käyttää.

3.14 Seikkailijat

Seikkalijat muuttavat niitä edeltävän morfeemin merkitystä.

Modaalipäätteitä ja täsmennyspäätteitä käsittelevissä luvuissa 3.6, 3.10 ja 3.11 on selitetty -be’-päätteen vaikutus näihin päätteisiin. Muussa tapauksessa -be’ kiinnitetään yleensä joko verbin juureen, -Ha’-, -choH-, -qa’-, -moH-, -lu’-päätteeseen tai aspektin päätteeseen riippuen siitä, mikä näistä on viimeinen.

Käskymuotoisissa verbeissä käytetään -Qo’-päätettä -be’-päätteen sijasta. Jos lauseessa on kielteinen sana, kuten pagh, not tai wej, kieltopäätettä be’ ei käytetä.

-qu’-pääte voidaan kiinnittää mihin tahansa morfeemiin lukuunottamatta persoonapäätettä ja myöhemmin tässä luvussa esiteltyjä päätteitä, eli jussiivin, interrogatiivin tai partisiipin tunnusta, konjunktiopäätettä tai substantiivijohdinta.

3.15 -Qo’-pääte

1. -Qo’-päätteellä ilmaistaan kieltäytymistä.

2. Imperatiiviverbiin liitettynä -Qo’ merkitsee älä.

3.16 Jussiivi

Jussiivin tunnus -jaj ilmaisee toivetta tai kehoitusta.

3.17 Interrogatiivi

Interrogatiivi eli kysymysmuoto muuttaa lauseen kysymykseksi. Interrogatiivin tunnus on -’a’.

Interrogatiivia ei käytetä, jos lauseessa on kysymyssana.

3.18 Konjunktiopäätteet

Konjunktiopäätteet kiinnitetään sivulauseen predikaattiin.

-vIS-päätteen kanssa on käytettävä imperfektiivistä aspektia (-taH, -lI’).

-meH-päätteinen verbi voi määrittää lauseen lisäksi myös substantiivia.

-meH-päätettä käytetään sanan Qu’ tehtävä kanssa, kun lauseen halutaan olevan toisen lauseen subjekti.

3.19 Partisiipit

Partisiippi muodostetaan verbistä -bogh-päätteellä. Partisiippi ei ole adjektiivi, vaan se sijoitetaan joko ennen tai jälkeen pääsanaansa riippuen siitä, onko pääsana verbin subjekti vai objekti.

Aktiivin partisiippi sijoitetaan ennen pääsanaansa. Tällöin pääsana on partisiipin subjekti. Passiivin partisiippi taas sijoitetaan pääsanansa jälkeen, jolloin pääsana on partisiipin objekti.

Partisiipilla voi olla sekä subjekti tai objekti. Jos pääsana on partisiipin objekti, sen on oltava -’e’-sijassa. Jos taas pääsana on partisiipin subjekti, se voi olla -’e’-sijassa.

3.20 Substantiivijohtimet

-wI’-johdin vastaa suomen -ja-johdinta. Se muuttaa verbin subjektia vastaavaksi substantiiviksi.

-ghach-johdin muuttaa verbin abstraktiksi substantiiviksi.

Ei ole selvää, milloin -ghach-johdinta tarvitaan, sillä monet verbit sellaisenaan ovat substantiiveja ilman johdinta.

3.21 Apuverbit

3.21.1 neH

Apuverbin neH haluta kanssa ei käytetä relatiivipronominia ’e’.

3.21.2 qa’

Apuverbiä qa’ korvata käytetään jonkin sijasta -rakenteessa. Relatiivipronomini ’e’ on valinnainen.

Luku 4
Pronominit

4.1 Persoonapronominit

Klingonissa on seuraavat persoonapronominit:

Pronominit toimivat substantiivin tavoin ja niitä voi taivuttaa sijamuodoissa. Pronomineja ei kuitenkaan voi käyttää ilmaisemaan omistamista, vaan siihen käytetään erillisiä omistusliitteitä.

Persoonapronomini voi toimia verbinä, jolloin sen merkitys on olla. Tällöin pronomini voi ottaa verbipäätteitä, mutta ei persoonaetuliitettä.

4.2 Interrogatiivipronominit

Interrogatiivipronominit ovat kysymyssanoina toimivia pronomineja.

’Iv-pronominia käytetään henkilöiden kanssa ja nuq-proniminia muiden sanojen kanssa.

Esimerkiksi:

Kuten persoonapronominitkin, interrogatiivipronominit voivat toimia verbinä ja niitä voi taivuttaa sijamuodoissa.

4.3 Indefiniittipronominit

4.3.1 Kvanttoripronominit

Klingonissa on seuraavat kvanttoripronominit:

Esimerkiksi:

pagh ja Hoch voivat toimia substantiivin määreinä. ’op esiintyy vain substantiivin määreenä.

4.3.2 Pronomini latlh

Indefiniittipronomini latlh merkitsee toinen.

4.4 Relatiivipronominit

Klingonissa on kaksi relatiivipronominia: ’e’ ja net. Molemmat viittaavat edeltävään lauseeseen.

’e’ merkitsee se, että.

net muuttaa lauseen merkityksen passiiviseksi.

’e’-pronominia ei käytetä neH-apuverbin kanssa.

Luku 5
Adverbit

Lista yleisimmistä adverbeista on liitteessä B.

5.1 Adverbien sijainti

Yleensä adverbit sijoitetaan lauseen alkuun.

5.2 Adverbit je ja neH

Poikkeuksellisesti adverbit je myös, neH vain sijoitetaan predikaatin jälkeen.

je ja neH voivat toimia myös adjektiivin tavoin substantiivin tai pronominin määreinä.

5.3 Adverbit law’ ja puS

Adverbeja law’ paljon ja puS vähän käytetään vertailurakenteissa.

Superlatiivirakenteessa käytetään sanaa Hoch kaikki.

5.4 Paikka-adverbeja

Substantiiveja Dat kaikkialla, naDev täällä ja pa’ siellä ei voi taivuttaa lokatiivissa. Sen sijasta ne toimivat sellaisenaan adverbeina.

Sanalla pa’ on myös merkitys huone. Tällöin se taipuu normaalisti lokatiivissa.

5.5 Laskuriadverbit

Laskuriadverbit seuraavat lukumäärää ja ilmaisevat ajan kulumista.

Esimerkkejä:

ret ja pIq seuraavat lukumäärää ja yksikköä.

5.6 Interrogatiiviadverbit

Luku 6
Konjunktiot

6.1 ’ej, qoj, pagh

Seuraavat konjunktiot erottavat lauseita, partisiippeja ja adverbeja toisistaan.

Esimerkiksi:

6.2 je, joq, ghap

Nämä konjunktiot erottavat substantiivilausekkeista toisistaan.

Esimerkiksi:

je merkitsee myös, jos sitä edeltää vain yksi substantiivilauseke.

Luku 7
Numeraalit

Klingonin lukusanat muodostetaan kymmenjärjestelmän numeroista ja suuruusluokkaa kuvaavista liitteistä.

Luku esitetään merkitsevin numero ensin kuten suomessakin. Sanaa pagh nolla käytetään vain yksin eikä siihen saa liittää suurusluokkaliitteitä.

Esimerkiksi luku 103 621 esitetään seuraavasti:

Luku kirjoitetaan yleensä ennen pääsanaansa.

Luvusta voi tehdä järjestysluvun -DIch-johtimella. Järjestysluvut kirjoitetaan adjektiivin tavoin pääsanansa jälkeen.

-logh-johdin muuttaa luvun adverbiksi, jolla on merkitys kertaa.

Luku 8
Oikeinkirjoitus

Tämä luku käsittelee klingonin romanisaation oikeinkirjoitusta. pIqaD-järjestelmää ei käsitellä.

8.1 Isot ja pienet kirjaimet

Standardiromanisaatiossa erikokoisten kirjainten ajatellaan olevan eri merkkejä. Kirjaimet D, H, I ja S kirjoitetaan aina isolla kirjaimella. Kirjaimet Q ja q ovat erilliset kirjaimet ja ne äännetään eri tavoin. Kaikki muut kirjaimet kirjoitetaan pienellä. ¹

8.2 Pilkutus

Romanisaatiossa noudatetaan melko vapaita pilkutussääntöjä. Pilkkua voidaan käyttää tarvittaessa erottamaan

1. päälausetta ja päälausetta

2. sivulausetta ja päälausetta

3. objektia ja predikaattia

4. listan osia

8.3 Yhdyssanat ja sanaliitot

Erikseen kirjoitetaan aina

1. -meH-päätteen sisältävät sanaliitot

2. qach-loppuiset sanaliitot

poikkeus:

Yhteen kirjoitetaan aina

1. -ngan-loppuiset yhdyssanat

2. -SIp-loppuiset yhdyssanat

3. -QeD-loppuiset yhdyssanat, jos alkuosa ei ole sanaliitto

poikkeus:

4. -tej-loppuiset yhdyssanat

poikkeus:

5. eräät adverbit

Muistattava yksitellen:

1. huoneiden nimet (pa’-loppuiset sanaliitot ja yhdyssanat)

2. alusten nimet (Duj-loppuiset sanaliitot ja yhdyssanat)

Liite A
Klingonin aakkoset

a b ch D e gh H I j l m n ng o p q Q r S t tlh u v w y ’

Liite B
Yleisiä adverbeja

B.1 Tapa

B.2 Aika

B.3 Paikka

Nämä sanat toimivat substantiivin tavoin.

B.4 Muut

Perustuu Klingonska Akademienin listaan adverbeistä.¹

Liite C
Kysymyssanat

Liite D
Kielitieteen sanastoa

D.1 Tekstin osat

D.2 Sanat

D.3 Sanaluokat

D.4 Syntaksi