Kieliopin tiivistelmä #

Sanajärjestys #

• Lauseen sanajärjestys: objekti-verbi-subjekti
• Adjektiivi seuraa substantiivia: SuvwI' qan vanha soturi
• Luku edeltää substantiivia cha' SuvwI'pu' kaksi soturia (monikon pääte on vapaaehtoinen)

Genetiivirakenne #

Klingonissa ei ole erillistä genetiiviä kuten suomessa, vaan omistusrakenne muodostetaan asettamalla perusmuotoinen substantiivi toisen eteen:

HoD yan kapteenin miekka veng Sum pong läheisen kaupungin nimi tlhIngan wo' yejquv qu'vIgh klingonien keisarikunnan korkeimman neuvoston jäsen

Persoonapronominit eivät voi olla osana tällaista rakennetta, vaan niiden sijaan käytetään omistusliitteitä (esim. yanwIj miekkani, SoSra' äitinne). Poikkeuksen muodostavat paikkaa ilmaisevat sanat:

jIH retlhDaq vieressäni ghaH tlhopDaq hänen edessään

Vertailurakenne #

Vertailu muodostetaan klingonissa "A verbi law' B verbi puS". Suoraan käänettynä tämä tarkoittaa A paljon verbi, B vähän verbi

Esimerkiksi ~qeylIS HoS law', ~wo'rIv HoS puS Kahless on vahvempi kui Worf.

Superlatiivin saa vertaamalla kaikkeen "A verbi law' Hoch verbi puS". Suoraan käänntettynä: A paljon verbi, kaikki vähän verbi.

Esimerkiksi ~qanelI' val law' Hoch val puS Kaneli on viisain.

Etuliitteet #

Verbipäätteet #

Tyyppi 1 – Refleksiivi #

-'egh itseään

Ilmaisee, että tekeminen kohdistuu tekijään itseensä. Tämän kanssa käytetään objektitonta etuliitettä.

Esimerkiksi 'urgh Hän tökkää. → 'urgh'egh Hän tökkää itseään.

-chuq toisiaan

Tekijän on oltava monikossa. Tämän kanssa käytetään objektitonta etuliitettä.

Tyyppi 2 – Suostuminen/valmius/pelko #

-nIS olla pakko

Esimerkiksi jIQong Minä nukun → jIQongnIS Minun pitää nukkua

-qang olla suostuvainen/halukas

Ilmaisee suostumista tai halukkuutta. Esimerkiksi jISuv Minä taistelen → jISuvqang Suostun taistelemaan.

-rup olla valmis (henkilöstä)

Esimerkiksi qet SoS Äiti juoksee → qetrup SoS Äiti on valmis juoksemaan.

-beH olla valmis (asiasta)

Esimerkiksi SIm De'wI' Tietokone laskee → SImbeH De'wI' Tietokone on valmis laskemaan

-vIp pelätä

Esimerkiksi cholegh Näet minut → choleghvIp Pelkäät nähdä minut

Tyyppi 3 – Muutos #

-choH alkaa

Ilmaisee muutosta tilassa. Voidaan kääntää suomeksi sanalla alkaa.

Esimerkiksi SuD olla vihreä → SuDchoH vihertyä.

-qa' uudestaan

Ilmaisee, että jokin on alkanut tai tapahtunut aiemmin ja tapahtuu uudestaan.

Esimerkiksi maghom Me tapaamme → maghomqa' Me tapaamme uudestaan

Tyyppi 4 – Kausatiivi #

-moH saada joku tekemään jotain, tehdä joksikin

Käännetään usein suomen kausatiiviverbeillä:

• Doy' olla väsynyt → Doy'moH väsyttää
• ghoj oppia → ghojmoH opettaa
• lIng tuottaa → lIngmoH tuotatuttaa

Kun tämä pääte lisätään, alkuperäisen verbin subjektista tulee suora objekti, jos objektia ei ole, ja muuten epäsuora objekti:

• tlhIngan Hol ghoj oppia klingonia → tlhIngal Hol ghojmoH opettaa klingonia
• ghoj puq lapsi oppii → puq ghojmoH opettaa lasta
• tlhIngal Hol ghoj puq → puqvaD tlhIngan Hol ghojmoH opettaa lapselle klingonia

Tyyppi 5 – Passiivi/voiminen #

-lu' passiivi

Verbin etuliitteen valitaan taulukon mukaisesti niin, että objektista tulee subjekti ja objekti on yksikön kolmas persoona.

Käännetään suomeksi yleensä passiivilla: vIleghlu' Minut nähdään

Käännetään joskus nollapersoonalla: leghlu'chugh, ghojlu' Jos näkee, oppii

-laH voida, kyetä

Esimerkiksi vengDaq jIqet Juoksen kaupunkiin → vengDaq jIqetlaH Voin juosta kaupunkiin

Tyyppi 6 – Evidentiaalit (suhtautumismuodot) #

-chu' täydellisesti, täysin, oikein, kokonaan

Esimerkiksi paq laD Hän lukee kirjaa → paq laDchu' Hän lukee kirjaa täydellisesti tai Hän lukee kirjan kokonaan

-bej varmasti

Esimerkiksi mughojmoH vavwI' Isäni opettaa minua → mughojmoHbej vavwI' Isäni varmasti opettaa minua

-law' ilmeisesti, luulen

Toimii monelta osaa kuten suomen potentiaali, esim. syönen :Esimerkiksi juHDaq jIqet Juoksen kotiin → juHDaq jIqetlaw' Juossen kotiin tai Taidan juosta kotiin

-ba' selvästi, itsestäänselvästi

Esimerkiksi chab vISop Syön kakkua → chab vISopba' Syön selvästi kakkua tai Tottakai syön kakkua

Tyyppi 7 – Aspekti #

Aspektissa puhujan nykyhetkellä ei ole merkitystä vaan kerrotun "tarinan nykyhetkellä". Tarinan nykyhetki voi olla myös puhujan nykyhetki.

-pu' päättynyt tekeminen

Esimerkiksi jIvummo', DaHjaj jIDoy' Olen tänään väsynyt, koska työskentelen (väsyminen ja työskentely ovat samanaikaisia) → jIvumpu'mo', DaHjaj jIDoy' Olen tänään väsynyt, koska työskentelin (työskentely on loppunut, mutta väsymys tuli)

-ta' valmis/päätetty tekeminen

Toimii samalla tavalla kuin -pu', mutta ilmaisee tekemisen tarkoituksellisuutta.

-taH jatkuva tekeminen tai yhä jatkuva tekeminen

Esimerkiksi jIjun Väistän → jIjuntaH Väistelen tai Väistän yhä.

-lI' edistyvä tekeminen :Esimerkiksi jIloS Odotan (mutta lopusta ei ole tietoa) → jIloSlI' Odotan (mutta odotukselle on tiedossa pätepiste)

Tyyppi 8 – Kunnioitus #

-neS kunnioitusmuoto

Kohteliaisuusmuotoa voi käyttää puhuessaan sosiaalisessa tai sotiaallisessa asemassa itseään ylempiarvoiselle henkilölle osoittaakseen erityistä kunnioitusta. Vastaa kulttuuriselta kontekstiltaan monella tapaa nykysuomen teitittelyä. Esimerkiksi neH Dalegh Näet hedelmän → neH DaleghneS Näette (koht.) hedelmän

Toisin kuin suomen teitittelyssä, kohteliaisuus kohdistuu aine puhuteltavaan henkilöön, ei lauseen subjektiin. Tämän kääntäminen suomeksi voi olla haastavaa. Esimerkiksi pawneS ghaH Hän saapui, herra.

Tyyppi 9 – Kieliopilliset päätteet #

-DI' heti kun

Esimerkiksi qetDI' ghaH Heti kun hän juoksee

Voidaan kääntää kun-konjunktion lisäksi suomen lauseenvastikkeella: qetpu'DI' juostuaan

-vIS (aina -taHvIS) kun, -en/-essa

Voidaan kääntää kun-konjunktion lisäksi suomen lauseenvastikkeella: qettaHvIS juostessaan/juosten

-pa' ennen kun

Esimerkiksi bIchegh. jISop. Sinä palaat. Minä syön. → bIcheghpa' jISop. Syön ennen kuin palaat.

-chugh jos

Esimerkiksi vISop. jIghungbe'. Syön. En ole nälkäinen. → vISopchugh, jIghungbe'. Jos syön, en ole nälkäinen.

-mo' koska

Esimerkiksi jIDoy'. jIQongbe'. Olen väsynyt. En nukkunut. → jIDoy', jIQongbe'mo.' Olen väsynyt, koska en nukkunut.

-meH jotta (voi määrittää substantiivia)

Esimerkiksi Soj vIje'. ngevwI' vISuch. Ostan ruokaa. Menen kauppaan. → Soj vIje'meH ngevwI' vISuch. Menen kauppaan ostaakseni ruokaa.

-bogh joka (käytetään relatiivilauseissa)

Tähän päätteeseen liittyy useita sääntöjä. Yksinkertaisimmassa muodossaan se on esimerkiksi po' chab vutbogh vutwI' Piirakkaa leipova kokki on taitava.

-jaj -koon/-köön (jussiivi)

Esimerkiksi 'Iw HIq wItlhutlh Juomme veriviiniä → 'Iw HIq wItlhutlhjaj Juokaamme veriviiniä

-'a' -ko/-kö (kysymys)

Esimerkiksi vavwI' SoH Olet isäni → vavwI' SoH'a' Oletko isäni.

-wI' -ja/-jä/-in (tekijä)

Esimerkiksi vut laittaa ruokaa → vutwI' kokki

-ghach -uus/-yys

Päätettä saa käyttää vain toisen päätteen kanssa. Tähän päätteeseen liittyy useita sääntöjä, joista osa on myös vielä määrittämättä. Yksinkertaisimmassa muodossaan se toimii esimerkiksi Suv taistella → SuvvIp pelätä taistella → SuvvIpghach taistelupelko.

Seikkailijat #

-be' ei

Esimerkiksi jISop Syön → jISopbe' En syö.

-Qo' kieltäytyä, älä! (vain päätteiden 8 ja 9 välissä)

Esimerkiksi mIlogh vIbej Katson kuvaa → mIlogh vIbejQo' En suostu katsomaan kuvaa

Esimerkiksi yImev Lopeta → yImevQo' → Älä lopeta

-Ha' väärin, epä-, palautuminen (vain ensimmäisenä päätteenä)

Esimerkiksi jatlh Hän puhuu → jatlhHa' Hän puhuu väärin.

Esimerkiksi pe'vIl Voimakkaasti → pe'vIlHa' Hellästi.

Esimerkiksi Qa Kasvaa → QaHa' Kutistua alkuperäiseen kokoon.

-qu' erittäin, hyvin, liian

Esimerkiksi jIval Olen viisas → jIvalqu' Olen hyvin viisas.

Substantiiviliitteet #

Tyyppi 1 – Augmentatiivi/diminutiivi #

-'a' augmentatiivi, suurentava

Esimerkiksi bIQ vesi → bIQ'a' meri

-Hom diminutiivi, pienentävä

Sanalla on vähättelevä sävy.

Esimerkiksi be' nainen → be'Hom tyttö

-oy hellittelymuoto

Voi käyttää kumppanin romanttisen lempinimen muodostamiseen. Jos seuraa vokaaliloppuista tavua, tavun alkuun lisätään '.

Esimerkiksi vav isä → vavoy isi.

Tyyppi 2 – Monikko #

Klingonissa monikkopäätteet ovat vapaaehtoisia.

-pu'

Henkilöinen monikkopääte. Esimerkiksi Human ihminen → Humanpu' ihmiset

-Du'

Ruumiinosien monikkopääte. Esimerkiksi ghop käsi (kämmenosa) → ghopDu' kädet

-mey

Yleinen monikkopääte. Esimerkiksi 'InSong kukka → 'InSongmey kukat

Tyyppi 3 – Suhtautuminen #

-qoq niin sanottu

Puhujan mielestä asia ei ole oikeasti sitä miksi sitä kutsutaan. Esimerkiksi jup ystävä → jupqoq niin kutsuttu ystävä (häntä kutsutaan ystäväksi, mutta ei puhujan mielestä oikeasti ole sitä)

-Hey ilmeisesti

Puhuja ei ole varma, onko asia sitä miksi sitä kutsutaan, mutta arvelee niin. Esimerkiksi jup ghaH Hän on ystävä → jupHey ghaH Hän on ilmeisesti ystävä.

-na' varmasti, tosi-

Puhuja on varma, että asia on sitä miksi sitä kutsutaan. Esimerkiksi jup ystävä → jupna' tosiystävä

Tyyppi 4 – Omistusliitteet/determinantit #

: Esimerkiksi be'nal vaimo → be'nalwI' vaimoni.

Esimerkiksi vIghro' kissa → vIghro'wIj kissani

-wI' minun (henkilöstä)

-wIj minun (asiasta)

-lI' sinun (henkilöstä)

-lIj sinun (asiasta)

-Daj hänen, sen

-ma' meidän (henkilöstä)

-maj meidän (asiasta)

-ra' teidän (henkilöstä)

-raj teidän (asiasta)

-chaj heidän, niiden

-vam tämä, nämä

Esimerkiksi paqHom vihko → paqHomvam tämä vihko

-vetlh tuo, nuo

Esimerkiksi yIvbeH paita → yIvbeHvetlh tuo paita

Tyyppi 5 – Sijamuodot #

-Daq lokatiivi, -ssa/-ssä, -een

Useimmiten pääte vastaa suomen -ssa/-ssä-päätettä. Esimerkiksi juH koti → juHDaq kotona.

Joskus pääte voi vastata myös suomen inessiiviä tai illatiivia. Esimerkiksi juHDaq jIqet Juoksen kotiin.

Joillakin verbeillä on ns. luonnostaan lokatiivinen objekti, jolloin objekti merkitsee liikkeen kohdetta ja se voi olla joko perusmuodossa tai lokatiivissa. Esimerkiksi sekä veng vIjaH että vengDaq vIjaH Menen kaupunkiin käyvät. Yleisimmät tällaiset verbit ovat jaH ja ghoS.

Muita esimerkkejä: SoHDaq jISIq Osoitan sinua. yaSDaq bach Hän ampui upseeria. vengDaq bISum Olet lähellä kaupunkia.

-vo' ablatiivi, -sta/-stä

Esimerkiksi veng kaupunki → vengvo' kaupungista

-mo' kausaali, koska

Esimerkiksi SoHmo' jIHeghbe'pu' En kuollut sinun takiasi

-vaD datiivi, -lle

Esimerkiksi bangwI' rakkaani → bangwI'vaD rakkaalleni

-'e' aiheellistin

Päätteellä on paljon erilaisia kieliopillisia merkityksiä: aihe, fokus, relatiivilauseen pääsanan merkitseminen ja olla-verbin tekijän merkitseminen.